Siirry pääsisältöön

Ruokakaupoista


Enpä olisi ikinä osannut ennakoida, kuinka vaikeaa oikeanlaisen ruokakaupan löytäminen olisi! Ruoka on aika olennainen osa ihmisen elämää, eikä minun mielestäni ole ollenkaan sama mitä suuhunsa laittaa. Mitä viisaammaksi elän, sitä tarkemmaksi ruokavaliota on ollut pakko muuntaa, jotta pysyy terveen kirjoissa. Hyvin usein minulla on ikävä sekä K-markettia, johon kävelin sen minuutin, että Citymarkettia, johon autolla kerran viikossa hurautin.

Asumme paikassa, josta pääsee kävellen lähimpään ruokakauppaan alle kymmenessä minuutissa. Meillä on sinne jäsenyyskortti, jolla saa alennuksia ja aika paljon kaksi yhden hinnalla -tarjouksia. Paras (tai pahin) sesonkitarjous on mielestäni Coca-Cola-tuotteista: jos ostat kolme laatikollista juomaa (sisältää 20 tölkkiä), saat toiset kolme kaupan päälle. Eli meillekin ostetaan pari kertaa vuodessa 120 tölkkiä kyseisen firman tuotteita (lapselle Spriteä pääsääntöisesti). Eli ihan oikeasti tuota helvetinjuomaa saa paljon halvemmalla kuin puhdasta vettä!

Käyn kyseisessä kaupassa kuitenkin aika lailla pitkin hampain, mutta pakostihan ruokaa on ostettava. Viime vuosina luomutuotteiden saatavuus on kasvanut huimasti, eli melko hyvin saan kaiketi puhdasta ruokaa ihan lähikaupasta ja miehenikin tarttuu mieluusti luomu-puolen tuotteisiin. Itse haen tästä kaupasta määrätyt tuotteet: hedelmiä, vihanneksia ja juureksia, tortillasipsejä, kananmunia ja luomukanaa on aika vakio. Mutta sieltä en saa esimerkiksi luomupähkinöitä tai cashewmaitoa, johon ei olisi lisätty kaseiinia.

Jos taas menen luomutuotteisiin erikoistuneeseen kauppaan, niin kanan kilohinta nousee vitosella ja valikoimista löytyy vaikka mitä, mutta kauppalaskuun tulee helposti kuuden-seitsemänkympin lisähinta. Tämä on aika tuntuva rahamäärä, kun puhutaan kahden henkilön taloudesta. Tästä kaupasta kuitenkin saa keskiviikkoisin sushiannoksen viidellä taalalla (4,40 euroa maaliskuussa 2019) eli aika usein käytämme tämän tarjouksen hyödyksi. Tästä kaupasta mieheni myös roudaa juomaveden. Kyllä. Me juoksutamme veden kaupan vedenpuhdistuskoneen läpi gallonan astioihin ja tuomme kotiin. Tämän lisäksi meillä on litran puhdistuskone kotona, mutta sen kapasiteetti ei riitä kaiken juomaveden puhdistamiseen. Toistaiseksi olemme laskeneet, että tulee halvemmaksi hakea puhdistettu vesi kuin asentaa koko talon filtteri, koska kyseinen kauppa on samassa kompleksissa kuin miehen työpaikka.

Ajomatkan päässä olisi kiva kauppa (noin 6 kilometrin päässä), jossa on hyviä tarjouksia, mutta sinne ei ole mukava mennä. Ensinnäkin parkkipaikka on pieni ja sen ruudut on mitoitettu ehkä kymmenen senttiä pienemmiksi kuin ns. ykkösluokan ostoskeskusten parkit. Tämä tarkoittaa sitä, että todennäköisyys saada kolhu autoon nouseen ekspotentiaalisesti (vaikka minullä on pieni auto, joka mahtuu erinomaisesti kyseisiin ruutuihin). Toiseksi kaupassa on niin kapeat käytävät, että lähes joka kerta tulee törmättyä jonkun toisen kärryyn ja suosituille hyllyille on jonotettava, mikä on ruokakaupassa aika turhauttavaa. Kauppa on siis pieni ja kompakti, mistä tykkäisin tosi paljon, jos se olisi kävelyetäisyydellä ja voisin poiketa vähemmän ruuhkaisina aikoina.

Oma lähikauppamme on ketjun keskikokoinen versio eli sieltä puuttuu kahvila, viinibaari ja monia erikoistuotteita, mikä on minusta oikein hyvä asia. En ihan vielä ole pystynyt sisäistämään, että miksi menisin RUOKAkauppaan maistelemaan viiniä, mutta aika suosituilta nuo viinibaarit näyttävät, sen kerran kun olen noissa isommissa kaupoissa käynyt. Mutta en siis käy mielelläni, sillä löytääkseni haluamani tavarat, saan kävellä puoli mailia eli kiertää koko kaupan. Eivätkä nämä kaupat tarjoa vaatetta, kodintavaroita, kenkiä, astioita tai muuta sellaista mitä suomalaisesta Cittarista tai Prismasta löytyy, kyse on RUOKAkaupasta (ja tietenkin apteekista, sellainen nimittäin löytyy melkein jokapaikasta). Myynnissä ei myöskään ole vahvaa viiniä tai viinaksi luokiteltavaa alkoholia, näitä varten on erikseen viinakaupat. Ja sitten on tietenkin erikoistuneet viinikaupat, joiden valikoima on runsastakin runsaampi.

Lähikauppaketjumme on siitä hyvä, että se tekee yhteistyötä usean paikallisen koulun ja muun hyväntekeväisyysyhteisön kanssa eli usein kassalla kysytään, voiko summan pyöristää seuraavaan tasasummaan keräyksen hyväksi. Isommat liikkeet myös työllistävät erilailla rajoitteisia työntekijöitä, mikä on erinomaisen kannatettavaa. Joskus tämä tosin aiheuttaa minulle päänvaivaa, sillä kannan kauppaan aina omat kassit kieltäydyn järjestelmällisesti kaikista muovipusseita. Tämä on ollut haastavaa muutamalle pakkaajalle, jotka tekevät kyllä hyvää työtä, mutta pakkaavat vain tuotteen tai kaksi yhteen pussiin, ja minusta tuntuu pahalta mennä ojentamaan heitä tai pakkaamaan itse heidän nenänsä edestä. Yleensä kyllä ilmoitan kassalla että kiitos, mutta pakkaan itse, enkä halua YHTÄÄN muovikassia, mutten pysty tätä tekemään esimerkiksi Down-nuorelle.

Luomutuotteisiin erikoistuneita kauppaketjuja on useita ja parhaat paikalliset tuotteet saa torilta (Farmers Market), mutta luomusta on jokaiselta kauppiaalta erikseen kysyttävä. Luomusertifikaatin hankkiminen on täällä(kin) kallista, eli joltain kauppiaalta voit saada puhtaampaa ei-luomua lihaa kuin joltain toiselta, joka on pystynyt ostamaan luomuluvan, mutta käyttää 60% luomurehua ja lääkitsee karjansa varmuuden vuoksi antibiooteilla kahdesti vuodessa. Luomumuna voi olla luomurehulla ruokitun häkkikanan tuote, ja vapaan kanan ei-luomumuna saattaa maistua huomattavasti paremmalle. Pitäisi siis tarkistaa, että kyseessä on luomu, vapaan kanan tuote. En muuten ole koskaan tutkinut millaisia munia valmiiksi keitettyihin kananmunapusseihin laitetaan, tai niihin litran tötteröihin, jotka sisältävät pelkkää valkuaista.

Leikkeleitä ja juustoja (itse ostan vain vuohenjuustoa) ostaessa on muistettava tarkistaa onko tuotteeseen lisätty (ruoko)sokeria. Samoin, jos olet aikeissa ostaa hedelmäsosetta ns. terveystuotehyllystä. Gluteenittomia tuotteita en juuri koskaan osta, koska niiden tuoteluettelo sisältää sokerin lisäksi 8-15 lisäainetta. Tämän hetken trendihän on, että terveysorientoitunut puoli kansasta on gluteenittomalla ruokavaliolla, mutta sokerista ei vielä kukaan uskalla puhua mitään. Sitä ja (GMO)maissitärkkelystä lisätään ihan joka paikkaan. Tässä siis taas yksi syy käydä vain asian tosissaan ottaneissa kauppaketjuissa. (Enkä tässä nyt mainitse sitä, että aiemmin parhaan (ja kalleimman) luomuketjun osti Amazon eli se siitä.)

Jos sitten kaipaat enemmän sitä vaate-, kemppari-, elektroniikka- lelu- ja tiesmitä ostettavaa, niin yleiskauppa on tietenkin Target. Täällä käytetään mielestäni varsin osuvaa termiä ´targetjuoksu´ kuvaamaan sitä, että tarvitsee ehkä yhden kempparituotteen tai uuden mustepatruunan, jotka on kipaistava kyseisestä kaupasta. Mutta jos ei pidä varaansa, niin mukaan tarttuu pari uuden sesongin sisustustuotetta, kasa alushousuja, yhden pesun kestävä kivanvärinen pusero, uusi hammasharjateline, kaksi pokkaria ja koiranruokaa. Ja viela vaarallisemmaksi käy, jos sisään mennessäsi ostat kahvikupillisen ja pysähdyt tutkimaan kortteja, sillä aina on äitienpäivä, syntymäpäivä, Memorial Day, joulu tai pääsiäinen tulossa.

Target on se kauppa, jota takaisin Suomeen muuttaneet ihmiset tuntuvat kaipaavan, vaikkakaan en tiedä miksi. Itse yritän vältellä tätä(kin) kauppaa, sillä omaksi turmiokseni näyttää koituvan jouluvalot ja muu jouluhärpäke. Mutta sieltä saan myös halvimmalla välipalapatukat ja silloin tällöin niitä kauan kaivattuja luomupähkinöitä, mutta jokapäiväistä ruokaani en sieltä saa. Ja ne halvimmat pähkinät saisi muuten Lidlistä (ehkä myös Aldista), joka on avattu noin kahdeksan mailin päähän, mutta valitettavasti olen kehittänyt melkoiset antipatiat kyseistä kauppaa kohtaan. Jos jossain ei palvelu pelaa, niin miksi menisin uudelleen, varsinkin kun vaihtoehtoja on pilvin pimein.

Sitten olisi kai sanottava muutama sana ns. bulkkikaupoista, joihin meillä ei enää ole jäsenyyttä. Pieni perheemme ei kuluta riittävästi, jotta kannattaisi ostaa esimerksiksi 4 litraa ketsuppia kerralla (ihan oikeasti) ja vessapaperin laitan miehen hakemaan Walmartista, joten ei kannata senkään takia. Toisekseen en halua muuttaa yhtä huoneistaimme varastohuoneeksi, mikä olisi tehtävä, mikäli haluaisi bulkkikauppojen tarjouksia käyttää tosissaan hyödyksi. Niissä ihan oikeasti säästää, varsinkin jos käyttää kuponkeja, mutta se olisi ihan toisenlainen elämäntapa se. Ja kyllä, luomutuotteet ovat löytäneet tiensä myös niihin aika kiitettävästi. Minulle tuottaa riittävästi päänvaivaa pitää nykyinen ruokakomeromme (pantry) ojennuksessa ja vapaana vanhentuneista tuotteista, sillä se nielee jauhopusseja putkauttaakseen ne esiin kahden vuoden kuluttua.
 
Tällä haavaa suosikkikauppani on nimeltään Sprouts, joka on sopivan pieni, ja josta saan suurinpiirtein kaiken tarvitsemani. Valitettavasti se on automatkan päässä, ja vaikka avocadot (joiden kasvattaminen kuluttaa tuhottomasti vettä) ovatkin siellä halvempia kuin missään muualla, niin vastaavasti luomumarjat eivät ole koskaan tarjouksessa. Eikä sieltä saa hyvää kalaa.

Tästä tulemmekin loppukaneettiin, jossa paljastan totuuden: tilaan ison osan ruuastamme verkkokaupasta, yhdestä luomuun ja paikallisiin (Pohjois- ja Etelä-Carolina) tuotteisiin erikoistuneesta puodista, joka on tutkinut, testannut ja hienosäätänyt laadun kohdalleen. Kotiovelleni tuodaan laatikollinen puhdasta ruokaa joka toinen viikko eli itse käyn ruokakaupassa vain kerran viikossa. Tästä syystä maksamme  ruuastamme paljon! Edelleen syön varsin usein myös ulkona, jolloin joudun tinkimään jonkin verran laadusta, mutta pikaruokaa en harrasta. Mies tulee kotilounaalle joka päivä. Kunnon illalliselle menemme harvoin, sillä mieluummin maksamme laadusta kuin määrästä.

Helpointa on, kun ostaa lounaan sieltä punttisaliltaan, jota klubiksi kutsutaan. Parasta taas, kun tyytyy paistamaan munakkaan ystävältä saaduista oman kanan munista. Minun olisi mahdollista vähentää ajokilometrejä runsaasti, varsinkin kun teen töitäkin kotona, mutta valitettavasti en siihen pysty. Ihan vaan omasta laiskuudesta ja mukavuudenhalusta tässä on kyse.  Amerikkalainen elämäntapa on imenyt suohonsa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Elämän mittasuhteet

Kun muuttaa toiseen maahan, niin tuntuu että kaikki mittasuhteet heittävät häränpyllyä. Täällä Amerikassa siis ihan konkreettisestikin, mutta elämässä ja toiminnassa myös muuten. Itse en ole lainkaan numeroihminen, joten markoista euroihin tottuminen vei monta vuotta, ja sitten iskikin jo eteen tämä euroista taaloihin, mikä tosiasiassa oli helpompaa, kun saattoi ajatella summittaisesti yksi melkein yhteen eikä sekoittaa mukaan kertolaskuja. Mutta maileihin, jalkoihin ja gallonoihin oli opeteltava ihan alusta alkaen, mikä teki asioista hankalia, aikaavieviä ja aivokapasiteettia kuluttavia. Minulle oli kertaikaikkisen mahdotonta verrata bensan hintaa Suomessa (kallista) ja Pohjois-Carolinassa (halpaa), koska toisessa tankataan litroja ja toisessa gallonoita. Ja gallonahan on siis jotain kolme -viiva-neljä litraa. Missä kapasiteetissa minun oletettiin ostavan maitoa meidän kolmihenkiselle perheelle. Aika pian alkoi jäädä maidot ostamatta, sillä eihän niitä jaksanut käsitellä, eikä s

Miksi syöminen on niin vaikeaa?

Ajattelin jatkaa vielä ruuasta ja syömisestä, sillä onhan se nyt jokapäiväinen asia. Terveellisen ja hyvälaatuisen ruuan löytäminen on kallista ja haastavaa, sillä terveellisyyteen liittyviin lupauksiin ei kannata sokeasti luottaa. Kaikesta huolimatta tykkään syödä ulkona ja poistun varsin usein kotoa jonnekin lounaalle (kun taas mies tulee liki joka päivä töistä kotiin syömään kotiruokaa). Missä siis syön? Työmaaruokaloita täällä ei ole, eli työpaikalta on poistuttava jonnekin, mikäli mielii lämmintä ruokaa keskellä päivää. Toki töihin voi ottaa eväät eli jatkaa samalla snäkkilinjalla kuin suurin osa koululaisia, varsinkin jos vanhemmat eivät pidä ranskalaisia ja einespizzoja ruokana. (Kouluissa on myös ruokaohjelmia vähävaraisille, mutta en osaa niistä sanoa enempää; varmaa on, että tarjottava ruoka on tuota pizza-ranskalaiset -linjaa.) Tähän mies on siis kyllästynyt, sillä sopivan matkan päässä työpaikasta on rajattu määrä paikkoja, joissa käydä, ja tarjonta alkaa aika nopeast